51 Quotes by Antti Holma

Pienen hetken olen onnellinen juuri sillä tavalla kuin onnea yleensä suodaan, pienissä erissä, ponnistuksen jäljiltä, muutaman hengityksen verran, kunnes elämä taas nielaisee onnen ja jäljelle jää vain tylsyys ja kauhu, useimmiten molemmat.

Edellistä vuotta kukaan ei halua muistaa, seuraavaa ei vielä ajatella.

Heitin kolme jätesäkillistä lumppua ja roskaa ulos ja kun eräänä aamuna juoksin rappuset alas viidennestä kerrosesta, oli tullut kevät ja valo oli palannut. Se oli ollut poissa monta vuotta.

Se oli liikuttava idea kurottaa jotakin uutta kohti, jotakin sellaista, mikä ei olisi taiteeseen tai viihteeseen liittyvää ja mistä olisi apua muille ihmisille. Halusin olla hyödyksi.

En tiedä, voisinko mitenkään toivoa elämältä enemmän.

Vastasit lempeään sävyyn: vaikka usein puhut tietyllä varmuudella, et kuitenkaan välttämättä tiedä vielä kaikkea elämästä.

Huomaan ajattelevani tilallisten kokojen sijasta ajallisia mittakaavoja, katson ystävääni ison tien toiselta puolen ja näen lapsen, josta yhtäkkiä on tullut isä.

Miten ihanaa on se, ettei voi koskaan täysin ymmärtää. Ymmärtäminen on yliarvostettua. Ymmärtämättömyys jättää tilaa sille sadulle, jota rakkaus aina on. Voin täyttää haluamillani ominaisuuksilla tyhjät kohdat kuin elokuvan katsoja, joka saa tietää henkilöstä vain juonen kannalta tarpeelliset ominaisuuden, loppu on kuviteltava.

Sinä kehuit minua puhelun jälkeen etkä jättänyt minua, ja ensimmäistä kertaa ajattelin, että voi olla mahdotonta enää elää ilman sinua.