syntyi, kasvoi, kukoisti ja kuoliihminenitkien, nauraen, vihaten ja rakastaen.Ja itkua oli enemmän kuin nauruaja vihaa enemmän kuin rakkautta.

Maa kuohuu syreenien sinipunaisia terttuja,pihlajain valkeata kukkahärmää,tervakkojen punaisia tähtisikermiä. Sinisiä, keltaisia, valkeita kukkialainehtivat niityt mielettöminä merinä.Ja tuoksua!Ihanampaa kuin pyhä suitsutus! Kuumaa ja värisevää ja hulluksijuovuttavaa,pakanallista maan ihon tuoksua!

Olen heitetty elämäänkuin lapsi yölliseen metsään:kuulen monia hirveitä ääniä,en ymmärrä, mitä ne ovat.Tuskin uskallan itkeä.

>>Kohta olet sinä maata,viileää, mustaa maata,kaikki jäsenesi ovat maata,kapeat sormesi ovat maata,punainen suusi on maataeikä suutele enää!>>