5 Quotes by Kristiina Wallin

Odonata, peto: ahmii sanoja eikä mitään niin kaunista ole kuin siipi-suonet, siipitäplät, siipien lasimosaiikki ja kivihiilikauden kaiku.Korennot kasvavat kirjaimista, tavuista kasvavat kivilinnuiksi ja lentä-vät päin kasvoja. Kivilintujen parvi, huudot kuin rakka, kuin louhoskuin obeliski. Avaan suuni lintujen tulla ja hampaiden pirstoutua.Sanat halkeavat kirjaimiksi, kirjaimet järjestyvät uuden kieliopinmukaan ja sanon: sur kerenti ker korentussur, uum, uum.

Napsautan rasian kiinni ja nauran. Minulla on keltaiset pitkät ham-paat ja suu täynnä kuolaa. Ihoa reitittävät yöperhosten polut, joita voikulkea minne tahansa. Kun voi kulkea minne tahansa, on helppojäädä tähän taloon, joka on oleva hevosen talo.

Myöhemmin mies ryömii sohvatyynyjen alleeikä tule pois eikä näe,että nainen työntää sudenkorennontoukan multaanja mullasta kasvaa kotelo.Kotelosta suru,mustasiipinen korento:siivet seinästä seinään ja lento niin matala,että pitää maata lattiallakädet kylkiä vasten.

Nainen kerää kourat täyteen heinäsirkkoja,sudenkorentoja, kunnes eksyy yhä syvemmälleyhä paremmin eksyyeikä halua pois, sillä pedotvenyttelevät jäseniään janostavat kuonon kohti taivasta.

Salaisuus:olen toista maata,syön sudenmutta en tule kylläiseksi.Yöllä purenmetsästäjältä korvan irti,nuolen iholta hikeäja pihkaa,nuolen ja nielen.Sellainen olisin,jos riisuisin vaatteet,jos olisi karvaja herkkä vainu.