5 Quotes by Marisha Rasi-Koskinen

Kun ajattelen sitä, Kristiania ja hänen intohimoista rakentamistaan, Mitekiä, meitä kaikkia, minut valtaa suru jolle en ole vieläkään löytänyt ulospääsyä. Ehkä se ei koskaan pääsekään pois. Ehkä suru jää minuun ja alkaa hiljalleen kasvattaa jotakin kaunista, sellaista mikä on helpompi kestää.

Sillä sellaista elämä on. On asioita jotka ovat tärkeitä hetken ja se, etteivät ne ole sitä enää myöhemmin, ei tarkoita että ne olisivat kokonaisuuden kannalta merkityksettömiä. Ja sitten on toisia asioita, niitä jotka ovat tärkeitä aina. Ja lopulta on asioita, joita ei edes ole muualla kuin psykologisessa todellisuudessa ja jotka silti ovat tärkeitä, todellisia asioita. Jopa enemmän kuin se mikä on näkyvää.

Jokainen ihminen sepittää tarinoita maailmasta ja itsestään. Tarinat sivuavat toisiaan, mutta sopivat yhteen vain sieltä täältä, kokonaisuus jonka ne muodostavat on pelkkä sopimus. Kun kerromme itsestämme, tarvitsemme sivuhenkilöiksi toisia ihmisiä, pakotamme heidät tekemään meistä sen mikä haluamme olla. Samalla pakotamme itsemme sellaisiksi jollaisina kuvittelemme muiden meidät haluavan.

Minä etsin hänet ja jos en löydä, minulla on valo jonka hän heijasti.

Hän pitää ajatukset poissa niin kuin ne on pidettävä poissa yöllä, kaikenlaiset murheet ja ratkaisemattomat ongelmat, ja ajateltava vasta aamulla, koska yölliset ajatukset ovat masentuneen ajatuksia vaikkei olisi masentunut.