9 Quotes by Pajtim Statovci

It's the first thing people notice,' she says despondently. 'Difference. As if it's a crime.

Sanoissaan kirjailija saa jatkaa elämäänsä kunnianarvoisimmalla mahdollisella tavalla. Lukiessani varta vasten minulle hankittuja kirjoja en voi kuin päivitellä kuluneina vuosina hukkaan heittämääni aikaa, sitä miten vähän olenkaan saanut luettua siihen nähden, miten suuresti lukemisesta nautin.

Tai kuvittelen että sinä luet kirjaa sohvalla, yhtä keskittyneesti kuin aina, etkä edes kuule kun sanon jotakin aivan arkipäiväistä, montako munaa syöt tai mitä jos vaihtaisin lakanat tänään, et kuule minua ja minusta se on hurmaavaa, sinä ja sinun kirjasi.

Katson häntä ja asuntoa hänen ympärillään, elämää jota hän elää, paikkaa johon hän maailmassa kuuluu, miten osaton hän kaikesta huolimatta on. Opiskelupaikka yliopistossa, tällainen asunto ja tällaiset huonekalut, ystäviä jotka pitävät hänestä huolta, eikä hän näe sitä mikä hänellä jo on, vain sen mikä häneltä vielä puuttuu - kaiketi siksi, ettei halua sitä, mitä hänellä on, yhtä paljon kuin sitä mitä hän ei voi saada.

Taikka sitten saatan kuvitella että sinä tulet taloon enkä minä huomaa sinua, tunnen vain kun tartut minuun takaapäin ja hengityksesi kiristää niskani kananlihalle, ja sitten minä käännyn ja siinä sinä olet, tukevana kuin kivipylväs ja niin uskomattoman kauniina, kuin kesän tulvana talven sydämessä, lasipintaisena järvenä aavikon keskellä, jonakin juuri niin loistavana ja merkillisenä ettei sitä ole mahdollista pukea sanoiksi.

Tämä on elämäni täydellisin päivä, ajattelen, ja sinä iltana tuntemamme ilo, tiedämme niin molemmat, tunne kun suutelen hänen niskaansa, ihminen joka olen haistaessani hänen hiuksiaan, katseet jotka toisiimme luomme, parvekkeen pöydälle lasketun oluen maku, se miten huulemme koskettavat toisiaan sillä hetkellä, sammuvan illan liekissä, se ei pääty koskaan vaikka mikään siitä ei ole läsnä enää huomenna.

Luin joskus jostain, että unelmien toteutumisella on varjopuolensa, sillä elettyään unelmansa todeksi uneksija on antanut toiveensa pois. Se teki minut mietteliääksi, hieman surulliseksikin, sillä ajattelin, että ihmisen pitäisi jotenkin varoa unelmiaan, niiden toteutumista erityisesti. Jos uneksinnan arvo on uneksijan haaveilussa, minkä arvoinen voi toteutunut haave olla? Minkä arvoinen voi olla esimerkiksi kirja, jos se julki tullessaan on kirjoittajansa pois antama unelma?

It’s impossible for us to love another person in the same way as we love ourselves. There is nothing more tragic than a mother who talks endlessly about her children in an attempt to demonstrate that it’s possible after all. If.

Anyone can change the direction of his life, any time at all, if only he has enough motivation: that was the moral of the story. The cat found it easier to believe this than to think about what it actually meant: that the word anyone actually referred to a very small group of people, that time has no direction, and that motivation is rarely the salient difference between people.