124 Quotes About Elämä

Silloin tällöin elämässä käy niin onnellisesti, ettei ihminen ehdi pystyttää suojuksiaan ja paljastaakin vahingossa itsensä, ja sellaisesta voi seurata esimerkiksi ystävyys.

Ole vain rehellinen ja rauhallinen, melkein kaikki ongelmasi ratkeavat jo sillä.

Vuonna 2009 järkytys oli nuoruuden järkytys, nuoren oivallus: en olekaan viaton. Nyt järkytys oli aikuisuuden järkytys, aikuisen oivallus: en olekaan erityinen. Mikäköhän on sitten vanhuuden järkytys? En olekaan kuolematon?

Aurinkoisina päivinä istun ulkona uurnasi päällä ja mietin miltä tämä kokeilu sinusta tuntuu. Kun tällä tavalla yritän arkipäiväistää asioita, kun tällä tavalla yritän tunnustella todellisuutta ja sitä että olet nyt harmaana läjänä tässä koivuisessa astiassa ahterini alla, ja minä syön puolukoita päälläsi.

Viereisen pöydän ääressä lippalakkipäinen äijä kättelee myyjää, ja hänen kauppakeskukseen poistuessaan ehdin nähdä, kuinka koira jolkottaa hänen rinnalleen jostain. Olisi ihanaa olla hänen kaltaisensa ukkeli, joka hoitelee hommansa ja tietokoneensa ja elämänsä näppärästi ja ahdistumatta ja jota koiratkin seuraavat komentamatta.

Mielestäni sedäksi muuttumisen varma merkki on se, kun kaikki alkaa tuntua liialliselta eikä nuorten puheesta enää saa mitään selvää. Varsinkin sellainen olo, että nuorten pitäisi vain rauhoittua ja nauttia elämästä, kertoo oman aseman muuttuneen niin mukavaksi, ettei arki ole enää selviämistaistelua, jota se nuorempana on enemmän tai vähemmän kaikilla, jopa hyväosaisilla.

Sillä sellaista elämä on. On asioita jotka ovat tärkeitä hetken ja se, etteivät ne ole sitä enää myöhemmin, ei tarkoita että ne olisivat kokonaisuuden kannalta merkityksettömiä. Ja sitten on toisia asioita, niitä jotka ovat tärkeitä aina. Ja lopulta on asioita, joita ei edes ole muualla kuin psykologisessa todellisuudessa ja jotka silti ovat tärkeitä, todellisia asioita. Jopa enemmän kuin se mikä on näkyvää.

Jos tuntuu, että haluaa tavata jonkun, häntä pitää mennä tapaamaan. Jos joku on rakas, se pitää sanoa hänelle. Jos kukat kukkivat, juhlitaan. Jos rakastutaan, hullaannutaan. Jos iloitaan, jaetaan se muillekin.

Eikä kukaan, joka lukee vaikkapa Pablo Nerudan muistelmia, kadehdi hänen julkaisujaan ja saavutuksiaan, vaan hänen uskomatonta elämäänsä. Matkoja ja seikkailuja! Samalla unohdamme, että kun luemme ja kadehdimme, se on elämää meille, ei hänelle. Nerudalla on Nobel, mutta Nerudaa ei enää ole. Meillä on sentään kakkua ja kuohuviiniä.